Kun luulet olevasi rakastunut, kysy itseltäsi, herättääkö mies samoja tuntemuksia kuin jäälauttojen katselu.
Joo. No eipä taida herättää kukaan mitään tuntemuksia.Miehet ovat turhuutta.
Oli parit juhlat tuossa viikonloppuna. Perjantaina minut ympäröi
äärettömän lyhyet miehet tärkeissä rooleissaan sandaalit jalkojen
peittona. Tolvasti oli tyly, vaikka kävelin hänen vuokseen (en oikeasti
vaan jonkun ihan muun) paikasta A paikkaan B. Pätkyyttä. Nyyttejä ja
päänsärkyä.
Lauantaina villejä tanssikuvioita ja liian monta juomaa ykkösellä. Synttäripusuja&haleja ja drinkkejä.
Polttariporukalla oli hauskaa. Itse päätähti vain oli hieman
kiukkuinen, johtuen turhuudesta. Turhuus poistui ehkä kolmeksi
sekunniksi ja palasi voimakkaampana kuin koskaan.
Ilta oli
suhteellisen mielenkiintoinen. Twister jäi pelaamatta, mutta hihitytti
sitäkin enemmän. Oli ahdasta ja tukalaa. Liian intiimiä touhua. Nuoruus
on elämän kulta-aikaa. Aikaa jolloin hankitaa typeriä kokemuksia ja
nauretaan yhdessä kanssa ihmisten kanssa.
Ja tänään.
Äkkiä kotia ja lenkille. Piti käydä jossain hakemassa polttariporukkaan kuuluneen pikkuveljen hupparia.
Paidan haku oli vaikeaa. Mies ei ollut kotonaan vaan lähtenyt viikon
reissulle. Jätimme nolon lapun seinään. Kukkasen kuva, typerää tekstiä
ja väärän ihmisen numero. Naapuri toimittaa viestin perille ja sen
jälkeen voimme nauraa.
Koiria, poikia ja jäätelöä. Hylkeenpyyntiä ja itkua.
Keskiviikkoon!
sunnuntai, 10. kesäkuu 2007